Neuvolainfo.fi on Emma & Elias -avustusohjelman tuottama tietopankki alan ammattilaisille

Sijoitettu lapsi ja sijaisperhe

Sijaisperheessä hoidetaan sosiaaliviranomaisen perheeseen sijoittamia lapsia. Perheessä voi olla lisäksi sijaisvanhempien biologisia tai adoptiolapsia, sijaissisaruksia. Eri kuntien sijoittamia lapsia on eri puolilla Suomea ja he ohjautuvat sijaisvanhempien asuinalueiden neuvoloihin, joista heillä on oikeus saada palveluja.

Sijoitetut lapset voivat asua sijaisperheessä lyhyen aikaa ja palata takaisiin syntymävanhempiensa hoitoon tai kasvaa sijaisperheessä aikuisiksi asti. Pitkään perheessä asuvien lasten kohdalla on tehty huostaanottopäätös, lyhyemmät sijoitukset tehdään yleensä kiireellisinä sijoituksina tai avohuollon tukitoimenpiteinä. Adoptiovauvat ovat useimmiten sijaisperheessä synnytyslaitokselta päästyään kunnes adoptio voi toteutua tai vauva siirtyy syntymä-äitinsä tai -vanhempiensa hoiviin.Monien lasten isovanhemmat tai muut sukulaiset toimivat myös heidän sijaisvanhempinaan. Tällöin puhutaan sukulaissijaisvanhemmista.

Jokainen lapsi on yksilö, eikä sijaisperheeseen sijoitettu lapsi välttämättä eroa toisista lapsista mitenkään

Kuitenkin, sijaisperheissä asuneiden lasten syntymäperheillä on useimmiten ollut suuria vaikeuksia huolehtia lapsista, koska lapset on jouduttu sijoittamaan kodin ulkopuolelle. Jos lapsi on elänyt kovin vaikeissa olosuhteissa, hänen kehityksensä voi jollain osa-alueella olla selkeästi jäljessä tai myös edellä keskiarvosta. Lapsi on voinut joutua laiminlyödyksi, väkivallan uhriksi tai todistajaksi. Myös seksuaalisen hyväksikäytön kokeneita lapsia asuu sijaisperheissä.

Lapsen vaikeat kokemukset ja ero vanhemmista voivat vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä

Luottamuksen ja kiintymisen syntyminen vie paljon aikaa, turvalliseen sijaisperheeseen lapsi tuo kokemansa kurjat asiat ja hänen käyttäytymisensä voi olla haastavaa. Tällöin lapselta ei voi odottaa ikäisiään kehitysvaiheita, vaan ne saavutetaan vähitellen vasta, kun emotionaalinen tasapaino löytyy, usein regressiohetkien ja -vaiheiden kautta. Tuttipullo, unirätti tai vieressä nukkuminen voivat olla välttämättömiä vaiheita, jotta tunne-elämän ja kiintymyksen kehitysvaiheet saadaan sijaisperheessä käytyä uudelleen läpi.

Sijaisperheessä elävällä lapsella on kahdet vanhemmat, jotka molemmat voivat haluta käydä lapsen kanssa neuvolassa

Molemmat vanhemmat ovat lapsen asiantuntijoita omalta osaltaan. Sijaisvanhemmat eivät ole lapsen huoltajia, eivätkä he saa luovuttaa lasta koskevia tietoja ulkopuolisille. Heidän tulee kuitenkin voida saada ja antaa niin paljon tietoa, että lapsesta huolehtiminen on mahdollista. Aina ei raskaus- tai vauva-ajasta ole paljon tietoa käytettävissä. Sekä sijaisvanhemmat että syntymävanhemmat tarvitsevat ammatillista, hyväksyvää ja ymmärtävää tukea lapsen sijoituksen aikana.

Sijaisperheiden ongelmatilanteissa heidän on tärkeätä olla yhteydessä lapsen sijoittaneeseen sosiaalityöntekijään, joka voi ohjata heitä eteenpäin tai järjestää itse perheelle esimerkiksi käytännön apua kotiin.

Sijoitetuilla lapsilla on oikeus saada kaikkia perus- ja erityispalveluja sijaisperheen asuinalueella

Sijaisperheiden on mahdollista saada vapaaehtoisten tarjoamaa tukea perheen arkiaskareisiin. Vapaaehtoisia välittää PePPi-hanke, jonka tavoitteena on edistää perhehoidossa elävien lasten ja nuorten sekä sijaisperheiden sosiaalista hyvinvointia, turvata perhehoidossa elävien lasten ja nuorten elämässä pysyvyyttä ja jatkuvuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä.

 

Lisätietoja sijaisperheistä mm: