Neuvolainfo.fi on Emma & Elias -avustusohjelman tuottama tietopankki alan ammattilaisille

Synnytysmasennus koskettaa tuhansia äitejä vuosittain

Synnytysmasennus on yleinen sairaus, sillä siihen sairastuu 10−26 % synnyttäneistä äideistä. Se merkitsee vähintään 6000 äitiä vuodessa. Synnytysmasennuksella ei ole omaa tautiluokitusta, vaan se diagnosoidaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi masennukseksi. Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita ovat yleinen alavireisyys, väsymys tai uupumus sekä mielihyvän tunteen menettäminen.

Äidillä voi olla syyllisyyden ja alemmuuden tunteita erityisesti vauvan hoitoon liittyen

Olo voi vaihdella pelokkaasta ärtyneeseen, ja äiti voi pelätä vahingoittavansa vauvaa. Kaikenmoinen ahdistuneisuus on yleistä. Monet äidit kärsivät unettomuudesta. Syvässä masennuksessa kuolema- ja itsemurha-ajatukset ovat yleisiä.

Neuvolassa keskitytään paljolti vauvan hyvinvointiin. Terveydenhoitajan olisi hyvä kysyä ihan jokaiselta äidiltä, miten tämä itse voi. Muita asiaa kiertäviä lisäkysymyksiä ovat esimerkiksi: saatko nukuttua, saatko levättyä? Onko äitiys vastannut sitä mielikuvaa, mikä sinulla oli aiemmin? Saatko mieheltäsi riittävästi apua ja tukea?

Monet pikkulasten isät tekevät liikaa töitä, ja apu äidille jää vähäiseksi. On hyvä muistaa, ettei masentunut äiti välttämättä näytä uupuneelta, vaan hän voi yrittää viimeiseen asti peittää pahan olonsa.

Masentunut äiti on viipymättä saatava lääkäriin tai psykiatrin vastaanotolle

Lisäksi hän tarvitsee keskusteluapua esimerkiksi neuvolapsykologilta tai psykiatriselta sairaanhoitajalta. On hyvä muistaa, ettei äidin pahoinvointi kosketa vain häntä, vaan myös vauvaa, isää ja mahdollisesti muita lapsia. Masentuneen ja hätääntyneen äidin on todella vaikeaa odottaa lääkärille tms. pääsyä, joten kannattaa varmistaa, että hän pääsee hoitoon pian. Mikäli hän joutuu odottamaan (esimerkiksi viikkoja), hänelle olisi hyvä varata lisäaikoja neuvolasta odottamisen ajaksi. Näin äidille jää edes yksi pelastusrengas.

Kannattaa varmistaa myöhemmin, että äiti on käyttänyt hänelle hankitun avun. Synnytysmasennuksessa olo voi vaihdella päivittäin, jopa niin että välillä kaikki tuntuu olevan ihan hyvin, ja toisena päivänä olo taas on hirveän tukala. Hyvänä päivänä äiti voi päättää peruvansa lääkäriajan, vaikka seuraavana päivänä katuu sitä.

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:llä on palveleva puhelin, joka päivystää vähintään kaksi kertaa viikossa ja myös loma- ja pyhäaikoina. Siihen saavat soittaa myös terveydenhoitajat, jotka kaipaavat neuvoa tai tukea. Asioista voi puhua yleisellä tasolla, ja puhelut ovat luottamuksellisia. Puhelimessa vastaa koulutettu vertaistukiäiti.

Masentuneen äidin voi ohjata soittamaan ÄIMÄ:n palvelupuhelimeen tai tulemaan ryhmiimme ympäri Suomea, tai tutustumaan internetsivuihimme, joissa on paljon tietoa sairaudesta, toisten tarinoita selviytymisestä jne. Toimintaideamme on siis vertaistuki: saman kokenut äiti osaa kuunnella, lohduttaa ja miettiä äidin kanssa yhdessä, mitä seuraavaksi. Vertaiselle uskaltaa puhua synkimmistäkin ajatuksista. Äidit irti synnytysmasennuksesta ohjaa aina äidit myös ammattiavun piiriin, jos niin ei vielä ole.

Lisätietoja synnytysmasennuksesta, harvinaisesta lapsivuodepsykoosista ja ÄIMÄ:stä www.aima.fi.

Lue lisää myös Ensi- ja turvakotien liiton Baby-blues -palvelusta