Neuvolainfo.fi on Emma & Elias -avustusohjelman tuottama tietopankki alan ammattilaisille

Tahattoman lapsettomuuden huomioiminen neuvolatyössä

Suomessa noin joka viides hedelmällisessä iässä oleva pariskunta joutuu kokemaan tahattoman lapsettomuuden. Määrän arvioidaan olevan edelleen nousussa. Lääketiede määrittelee parin tahattomasti lapsettomaksi kun raskaus ei ole alkanut vuoden kuluessa säännöllisestä, suojaamattomasta seksielämästä huolimatta. Pitkälle kehittyneiden hedelmöityshoitojen avulla suuri osa pareista saa lopulta toivomansa lapsen. Vuosittain yli 4 % syntyneistä lapsista on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen avulla.

Tahattoman lapsettomuuden vaikutukset yksilöön ovat ensisijaisesti psyykkisiä ja sosiaalisia: puhutaan lapsettomuuskriisistä, jolle tyypillistä on sen aaltomaisuus. Masennus, ahdistus ja huonommuuden tunteet ovat tavallisia tahatonta lapsettomuutta kokevilla. Lapsettoman parin sosiaalinen elämä saattaa kaventua. Lapsettomuuskriisi traumatisoi ja voi kestää käsittelemättömänä jopa koko elämän ajan.

Tahatonta lapsettomuutta kokeneet äidit ja pariskunnat tulevat neuvolan asiakkaiksi hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monella pariskunnalla taustalla ovat pitkät hedelmöityshoidot, jotka usein ovat naiselle fyysisesti ja molemmille vanhemmille henkisesti hyvin kuormittavia. Lahjoitetuilla sukusoluilla raskaaksi tulleet ja lapsen jo saaneet parit tarvitsevat tukea jo varhain esimerkiksi pohdinnoissa, miten kertoa lapselle hänen alkuperästään. Sekundäärisesti lapsettomilla saattaa olla jo lapsi, mutta esimerkiksi toisen lapsen saaminen ei onnistukaan vaikeuksitta. Myös monilla adoptio- ja monikkoperheillä on taustalla lapsettomuus.

Erityiskysymyksiä neuvolassa huomioitavaksi

Raskauden alkaminen ja lapsen lopulta saaminen elämään eivät yleensä kokonaan poista lapsettomuuden aiheuttamia psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Epävarmuus ja menettämisen pelko saattavat leimata koko raskausaikaa. Monella lapsettomuutta kokeneella on taustalla keskenmeno tai useampia. Pitkä lapsettomuustausta ennen onnistunutta raskautta altistaa myös voimakkaammille synnytyspeloille.

Lapsettomuus on parisuhteelle koetinkivi. Epäonnistumisen ja syyllisyyden tunteet ovat tavallisia ja mahdollinen masennus vaikuttaa väistämättä myös suhteeseen. Usein kumppanit kokevat lapsettomuuskriisin eri tahtiin ja käsittelevät asioita eri tavoin. Tämä voi aiheuttaa jännitteitä parisuhteessa, mikäli omia tunteita ei päästä käsittelemään. Monia parisuhteita lapsettomuus kuitenkin vahvistaa.

Lapsettomuus vaikuttaa myös seksielämään monella tavalla. Nautinto ja seksuaalinen läheisyys jäävät helposti kellontarkan yrittämisen vuoksi vähälle, ja esimerkiksi hormonihoidot voivat vaikuttaa etenkin naisen halukkuutta heikentävästi. Lapsettomuus muuttaa kokemusta omasta naiseudesta tai mieheydestä ja haluttavuudesta kumppanin silmissä. Masennuksen tiedetään yleisesti vähentävän seksuaalista halukkuutta.

Lapsettomuuden puheeksi ottaminen ja lapsettomuuden aiheuttamien tunteiden ja pelkojen huomioiminen on tärkeää neuvolatyössä alusta alkaen. Vanhempien omaa kokemusta ei pidä vähätellä vaan antaa tilaa sen käsittelemiselle vanhempien ehdoilla. Lapsettomuudesta on olemassa runsaasti kirjallisuutta, mutta paras tapa kohdata lapseton pari on ottaa lapsettomuus puheeksi ja kysyä lisää paria kunnioittaen.

Tarvittaessa vanhemmat voi ohjata keskustelemaan lapsettomuuteen erikoistuneen pari- tai psykoterapeutin kanssa. Vertaistuesta on monelle apua. Lapsettomien yhdistys Simpukka tarjoaa monipuolisesti vertaistukea eri paikkakunnilla ja verkossa.

Lisätietoa Simpukka ry:n verkkosivuilla.