Lapsen kaltoinkohtelu on aikuisen toimesta tapahtuvaa lapsen hyvän kasvun ja kehityksen kannalta vahingollista tekemistä, tai tekemättä jättämistä.
Kaltoinkohtelun eri muotoja ovat esimerkiksi:
- Fyysinen väkivalta: lyöminen, repiminen, potkiminen, tukistaminen, kuristaminen, polttaminen.
- Lapsen fyysisten tarpeiden laiminlyönti: lapsen hoidon ja suojelun, vaatetuksen, ravinnon, hygienian, terveydenhuollon laiminlyönti.
- Henkinen väkivalta näkyy erityisesti lapsen ja vanhemman välisissä tilanteissa: väkivallalla uhkaaminen, pelottelu, nöyryyttäminen, eristäminen ja yksin jättäminen, sanallinen loukkaaminen, uskonnollinen fanaattisuus.
Lapsen henkisten tarpeiden laiminlyönti näkyy lapsen ja vanhemman välisessä suhteessa ja päivittäisessä vuorovaikutuksessa:
vanhempi ei ole tunnetasolla lapsen saatavilla; vanhemmalla on kielteinen asenne ja suhtautuminen lapseen; lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus ei ole lapsen iän ja kehityksen suhteen sopivaa; vanhempi antaa lapsen ymmärtää, että tämä on kelvoton ja arvoton ihminen, jota ei voi rakastaa.
Seksuaalinen hyväksikäyttö:
lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ovat kaikki ne teot, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista koskemattomuutta.
Lapselle sepitetty tai aiheutettu sairaus:
vanhempi selittää tai aiheuttaa itse lapselle sairauden, vamman tai niiden oireita.
Kasvatuksellista väkivaltaa on mikä tahansa kaltoinkohtelun muoto, jonka avulla kasvattaja säätelee lapsen käyttäytymistä, rankaisee lasta ja/tai ylläpitää omaa auktoriteettiasemaansa. Siitä käytetään myös nimityksiä kuritusväkivalta tai ruumiillinen kuritus. Luunapit, tukkapöllyt ja esimerkiksi lasta pelottava huutaminen on helppo havaita ja tunnistaa, mutta esimerkiksi lapsen eristäminen, yksin jättäminen ja ns. jäähypenkki–käytäntö ovat myös kasvatuksellista väkivaltaa ja vaikeamminen havaittavissa. Psykologinen kontrolli on erityinen lapsen käyttäytymisen säätelyn muoto. Tällöin aikuinen pyrkii ohjaamaan ja kontrolloimaan lapsen käytöstä hänen ajatustensa ja tunteiden manipuloinnin kautta esimerkiksi syyllistämällä, aiheuttamalla ahdistusta tai pidättämällä rakkautta (”äiti ei rakasta sinua jos käyttäydyt noin tyhmästi”).
Vanhemmille:
Lapsi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen hoivaa, huolenpitoa ja kokemuksen siitä, että on rakastettu ja arvostettu omana itsenään. Lapselle on erityisen haitallista, jos sama ihminen, jonka pitäisi hoivata ja rakastaa, onkin pelottava ja satuttaa fyysisesti tai henkisesti. Kun huolestut omasta käytöksestäsi lastasi kohtaan, älä jää huolesi kanssa yksin. Vaikeita ja haastavia tunteita on kaikilla vanhemmilla ja niistä on lupa puhua. Ota yhteyttä omaan neuvolan terveydenhoitajaasi tai juttele päiväkodin työntekijöiden tai koulun opettajan kanssa.
Lue lisää: https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=210 tai www.tunteasaa.fi
Ammattilaisille:
Kun työssäsi herää epäily lapsen kaltoinkohtelusta, älä ohita huolen tunnettasi, vaan tartu asiaan.
Lisätietoa nettiturvakodista, jossa on oma osionsa ammattilaisille:
https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=138.
Epäiltäessä lapseen kohdistuvaa vakavaa pahoinpitelyä tai seksuaalirikosta on aina tehtävä ilmoitus poliisille ja lastensuojeluviranomaiselle:
https://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/pahoinpitelyjahyvaksikaytto/