Tuhansien lasten vanhemmat muuttavat eri osoitteisiin Suomessa vuosittain. Eron seurauksena toinen vanhemmista jää usein yksinhuoltajaksi.
Erokriisissä oleva vanhempi tarvitsee enemmän tukea kuin neuvoja
Eronneelle vanhemmalla informaatio on viisainta tarjota kirjallisena, sillä erokriisin keskellä olevan vanhemman kyky käsitellä uutta informaatiota voi olla heikentynyt. Vanhempi haluaa usein toistaa tapahtuneen moneen kertaan ja näin ottaa tapahtuneen osaksi elämäntarinaansa. Kriisivaihe kestää useimmiten noin neljä kuukautta. Pintaa syvemmin käsitelty kriisi on voimavara, jonka avulla vanhempi oppii tuntemaan itsensä ja tekemään elämästään ainutlaatuisen.
Erokriisin alkuvaiheiden jälkeen yhden vanhemman perheet kokevat usein perhemuotonsa toimivaksi, vaikka talous voi olla heikentynyt ja työn ja perheen yhteensovittaminen on haasteellisempaa.
Äidin odottaessa ja kasvattaessa lapsen alusta asti yksin, on tilanne erilainen kuin eron jälkeen
Tällöin lapsi ei ole kokenut toisen vanhemman menettämistä. Lapsen biologinen alkuperä voi kuitenkin alkaa kiinnostaa lasta jossain vaiheessa. Yksinhuoltajaäidit kaipaavat ohjeita keskusteluun lapsenkanssa toisen vanhemman tilanteesta. Lapselle on tärkeää vastata rehellisesti lapsen ikäkehityksen mukaisesti. Lisätietoja osoitteessa: http://www.yvpl.fi/leija/isattomyys/
Yhden vanhemman perhe on usein hyvinvoiva perhe, eikä asiasta tarvitse tiedustella, ellei vanhempi itse tuo asiaa esiin. Muista sen sijaan kysyä, miten vanhempi voi ja miten perheen arki sujuu.
Kaikissa tilanteissa kannattaa onnitella vanhempaa lapsista – tulevista ja jo syntyneistä. Yhden vanhemman perheessä tarvitaan kuitenkin hoiva-apua ja taloudellista tukea enemmän kuin muissa perheissä.
Käytännön neuvoja yhden vanhemman perheille:
Vanhempi tarvitsee tietoa kaikista oikeuksista ja tukipalveluista, jotka hänelle kuuluvat. Yhden vanhemman perheiden liiton verkkosivuilta saa tietoa usein kysytyistä asioista:
- Kummalle lapset jäävät erossa
- Yhteishuolto, yksinhuolto – Mitä ne tarkoittavat?
- Miten omaisuus jaetaan
- Miten lapsen ja muualla asuvan vanhemman tapaamiset järjestetään?
- Miten lapsen elatus turvataan?
Elatusavun indeksikorotukset
Vanhemmalla on myös oikeus lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen aina kun hän asuu yksin lapsen kanssa. Korotus on haettava Kelasta.
Lisätietoja yksin odotuksesta arjen tilanteisiin
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry (YVPL) tarjoaa myös:
Eroinfo-puhelin 020 774 9800 ma–to klo 10–16, ke 10–19
Ammattilainen keskustelee kanssasi lapsen huollon, tapaamisen ja elatuksen järjestämisestä vanhempien eron jälkeen. Puhelun hinta 0.0835 euroa/puhelu + 0.07 euroa/minuutti (lankapuhelin ) (alv 23%) tai 0.0835 euroa/puhelu + 0.17 euroa/minuutti (matkapuhelin) (alv 23%)
Vanhempien eron ABC -illassa voit keskustella mm. muiden vanhempien ja ammattilaisten kanssa. Paikalla on myös lakimies.
Yhden vanhemman perheiden olohuoneet ovat vertaisryhmiä, joissa voi tutustua saman asuinalueen toisiin yhden vanhemman perheisiin. Ryhmää vetää kokenut vertainen. Lastenhoito on järjestetty.
Olohuoneita on myös lastensuojeluasiakkaille ja monikulttuurisille perheille. Olohuoneita on myös lomajärjestöjen tuetuilla lomajaksoilla.
Eroryhmiä, joissa käsitellään erokriisiä ja vanhemmuutta eron jälkeen
Eronneiden vanhempien lasten eroryhmiä 8–12-vuotiaille lapsille
LEIJA -ryhmiä yksin lasta odottaneille äideille ja näiden lapsille
Koulutettuja vertaistukihenkilöitä
Muuttuva Perhe –lehti
Lisätietoja: www.yvpl.fi
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on osa monimuotoiset perheet -verkostoa: www.monimuotoisetperheet.fi/