Sosiaaliviranomaisen perheisiin sijoittamia lapsia hoidetaan ja kasvatetaan sijaisperheissä. Perheisiin voi kuulua myös sijaisvanhempien biologisia tai adoptoituja lapsia, eli sijaissisaruksia. Kunnat voivat sijoittaa lapsia sijaisperheisiin eri puolille Suomea. Heidät ohjataan sijaisvanhempien kuntien neuvoiloihin, joissa heillä on oikeus asianmukaisiin palveluihin.
Sijoitetuilla lapsilla on mahdollisuus asua sijaisperheessä lyhyen aikaa ja palata omien vanhempiensa hoitoon, tai kasvaa sijaisperheessä aikuiseksi. Pitkään perheessä asuvien lasten kohdalla tehdään huostaanottopäätös, lyhyemmät sijoitukset toteutetaan yleensä kiireellisinä sijoituksina tai avohuollon tukitoimenpiteinä. Adoptiovauvat siirretään useimmiten sijaisperheiden hoivaan lapsen päästyä synnytyslaitokselta kunnes adoptio voidaan toteuttaa, tai kunnes vauva siirtyy omien vanhempiensa hoiviin. Monen lapsen kohdalla lapsen isovanhemmat tai muut sukulaiset voivat myös toimia hänen sijaisvanhempinaan. Tässä tapauksessa puhutaan sukulaissijaisvanhemmista.
Jokainen lapsi on oma yksilönsä, eikä sijaisperheeseen sijoitettua lasta tulee erottaa toisista lapsista mitenkään
Jos lapsi on jouduttu sijoittamaan kodin ulkopuolelle sijaisperheeseen, on sijoitetun lapsen vanhemmilla ollut suuria vaikeuksia huolehtia lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Vaikeissa olosuhteissa eläneen lapsen kehitys voi jollain elämän osa-alueilla olla keskiarvosta selkeästi jäljessä, tai jopa edellä. Lapsi on voinut tulla laiminlyödyksi, väkivallan uhriksi tai sen todistajaksi. Myös seksuaalisen hyväksikäytön kokeneita lapsia asuu sijaisperheissä.
Vaikeat kokemukset ja ero vanhemmista vaikuttavat lapsen käyttäytymiseen
Luottamuksen ja kiintymyksen syntyminen sijaisperheissä vie paljon aikaa puolin ja toisin. Lapsi tuo mukanaan kokemansa haasteet ja hänen käyttäytymisensä voi olla vaihtelevaa. Tässä tilanteessa lapselta ei välttämättä voi odottaa ikänsä mukaista kehitystä. Eri kehitysvaiheet saavutetaan vähitellen kun lapsen henkinen tasapaino vakiintuu, mikä tapahtuu usein regressiohetkien ja –vaiheiden kautta. Tuttipullon käyttö, unirätti tai vieressä nukkuminen voivat olla välttämättömiä vaiheita, jotta tunne-elämän ja kiintymyksen kehitysvaiheet saadaan sijaisperheessä käytyä läpi.
Sijaisperheessä elävällä lapsella on kahdet vanhemmat, jotka molemmat voivat haluta huolehtia lapsen neuvolakäynneistä
Molemmat vanhemmat ovat omalla osaltaan lapsen asiantuntijoita. Sijaisvanhemmat eivät ole lapsen huoltajia, eivätkä he saa luovuttaa lasta koskevia tietoja ulkopuolisille. Heidän tulee kuitenkin voida saada ja antaa kaikki tarpeellinen tieto, jotta lapsesta huolehtiminen on mahdollista. Raskaus- tai vauva-ajasta ei aina ole kaikkea tietoa saatavilla. Sekä sijaisvanhemmat että syntymävanhemmat tarvitsevat ammatillista, hyväksyvää ja ymmärtävää tukea lapsen sijoituksen aikana.
Sijaisperheiden ongelmatilanteissa on tärkeää olla yhteydessä lapsen sijoittaneeseen sosiaalityöntekijään, joka ohjaa heidät tarvittaessa eteenpäin tai järjestää itse perheelle esimerkiksi käytännön apua kotiin.
Sijoitetuilla lapsilla on oikeus saada kaikkia perus- ja erityispalveluja sijaisperheen kunnassa.
Sijaisperheiden on mahdollista saada vapaaehtoisten tarjoamaa tukea perheen arkiaskareisiin. Vapaaehtoisia välittää PePPi-hanke, jonka tavoitteena on edistää perhehoidossa elävien lasten ja nuorten sekä sijaisperheiden sosiaalista hyvinvointia, turvata perhehoidossa elävien lasten ja nuorten elämässä pysyvyyttä ja jatkuvuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Lisätietoja sijaispeheistä mm:
sijaisvanhemmaksi.fi
pelastakaalapset.fi
perhehoitoliitto.fi
pesapuu.fi
Sijaisperheiden on mahdollista saada vapaaehtoisten tarjoamaa tukea arkeen. Lue lisää: www.pelastakaalapset.fi/peppi