Synnytysmasennus on yleinen sairaus, sillä siihen sairastuu 10−26% kaikista synnyttäneistä äideistä; vuosittain siitä kärsii Suomessa yli 6000 äitiä. Synnytysmasennuksella ei ole omaa tautiluokitusta, vaan se diagnosoidaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi masennukseksi. Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita ovat yleinen alavireisyys, väsymys tai uupumus sekä mielihyvän tunteen menettäminen.
Äidillä voi olla syyllisyyden ja alemmuuden tunteita erityisesti vauvan hoitoon liittyen
Synnytysmasennuksesta kärsivän äidin olo voi vaihdella pelokkaasta ärtyneeseen ja äiti voi pelätä vahingoittavansa vauvaa. Kaikenlaiset ahdistukset ovat yleisiä oireita ja myös unettomuuttakin esiintyy. Vaikeassa masennuksessa kuolemaan liittyvät ja itsemurha-ajatukset ovat yleisiä.
Neuvolakäynneillä keskitytään useimmiten vauvan kehitykseen ja hyvinvointiin. Terveydenhoitajan tulee kuitenkin tiedustella kaikilta äideiltä heidän vointia ja jaksamista. Asiaa kiertäviä kysymyksiä ovat erimerkiksi: saatko nukuttua, saatko levättyä? Onko äitiys vastannut sitä mielikuvaa, mikä sinulla oli aiemmin? Saatko partneriltasi ja muilta riittävästi apua ja tukea?
Monet pienten lasten isät tekevät paljon töitä ja heidän tarjoama apu äideille voi jäädä vähäiseksi tai olemattomaksi. On tärkeää muistaa ettei masentunut äiti välttämättä näytä uupuneelta tai myönnä sitä. Moni äiti yrittää viimeiseen asti peittää oman pahan olonsa.
Masentunut äiti on saatava viipymättä lääkäriin tai psykiatrin hoitoon
Masentunut äiti tarvitsee keskustelutukea esimerkiksi neuvolapsykologilta tai psykiatriselta sairaanhoitajalta. Äidin pahoinvointi ei kosketa ainoastaan äitiä, vaan se vaikutta myös vauvaan ja muuhun lähipiiriin. Masentuneen ja hätääntyneen äidin on vaikeaa odottaa lääkärille pääsyä, joten ammattilaisen tulee varmistaa pikainen hoitoon pääseminen. Mikäli hoitoonpääsyä joudutaan kuitenkin odottamaan viikkoja, tulee lisäaikoja varata neuvolasta odottamisen ajaksi. Täten äideille jää edes yksi auttava taho odottamisen ajalle.
Ammattilaisen tulee varmistaa että masentunut äiti on käyttänyt hänelle hankitun avun. Synnytysmasennuksesta kärsiville jotkut päivät ovat normaaleja ja olo on hyvä, mutta toisina päivinä olo voi olla erityisen ahdistava. Hyvänä päivänä äiti saattaa perua varatun lääkäriajan vain katuakseen päätöstä seuraavana päivänä.
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:llä on palveleva puhelin, joka päivystää vähintään kaksi kertaa viikossa, myös loma- ja pyhäaikoina. Siihen voivat soittaa myös terveydenhoitajat, jotka kaipaavat neuvoa tai tukea äitien auttamiseksi. Asioista voi puhua yleisellä tasolla, ja puhelut ovat aina luottamuksellisia. Puhelimessa vastaa koulutettu vertaistukiäiti.
Masentuneen äidin voi ohjata soittamaan ÄIMÄ:n palvelupuhelimeen tai tulemaan ryhmiimme ympäri Suomea tai tutustumaan internetsivuihimme, joissa on paljon tietoa sairaudesta, toisten selviytymistarinoita jne. Toimintaideamme perustuu vertaistukeen: saman kokenut äiti osaa kuunnella, lohduttaa ja miettiä äidin kanssa yhdessä, miten edetä jatkossa. Vertaiselle uskaltaa puhua synkimmistäkin ajatuksista. Äidit irti synnytysmasennuksesta ohjaa aina äidit myös ammattiavun piiriin, jos apua ei vielä ole käytetty aiemmin.
Lisätietoja synnytysmasennuksesta, harvinaisesta lapsivuodepsykoosista ja ÄIMÄ:stä www.aima.fi.
Lue lisää myös Ensi- ja turvakotien liiton Baby-blues -palvelusta